Suomi ajaa huomisessa EU:n sisäasioiden neuvoston kokouksessa tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönottoa. Sen avulla Ukrainasta sotaa pakenevat saisivat oleskeluluvan Suomeen vuodeksi ilman erillistä turvapaikkaprosessia. Meidän on autettava sodan keskelle jääneitä ihmisiä.
Suomi on kaunis maa. Meillä on paljon upeita luontokohteita ja kulttuuriympäristöjä. Hyväksyimme eilen päivitetyn listan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista.
Valtakunnallisesti arvokkaita maisemia on nyt jopa 186, mikä on 30 enemmän kuin edellisessä luettelossa. On tärkeää, että vaalimme arvokkaita suomalaisia maisemia.
Tänään lähti lausuntokierrokselle esitys perusterveydenhuollon hoitotakuusta. Kyseessä on tärkeä uudistus, jolla korjataan perusterveydenhuollon pitkät odotusajat. Hoitotakuun mukaan hoidontarpeen arviointi pitää tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana tai viimeistään samana päivänä. Nykyisin aikaraja on kolme vuorokautta.
Juuri päättynyt Glasgow’n ilmastokokous onnistui tärkeimmässä tavoitteessaan eli pitämään 1,5 asteen tavoitteen ulottuvissamme. Jatkossa maiden päästövähennyslupausten riittävyyttä tullaan arvioimaan ja tarkastelemaan joka vuosi, ei joka viides vuosi kuten aiemmin. Ruuvi on paikallaan, mutta maailman mailta on löydyttävä tahtoa kiristää sitä.
Kaivostoimintaan tähtäävän malminetsintäluvan voi Suomessa saada lähes minne vain: arvokkaalle pohjavesialueelle, luonnonsuojelualueelle, erämaa-alueelle tai maailmanperintökohteeseen. Hallitus uudistaa parhaillaan kaivoslakia ja luonnonsuojelulakia. Uudistusten yhteydessä on rajattava luonnon ja ihmisen kannalta arvokkaat alueet kokonaan kaivostoiminnan ulkopuolelle.
Päivitettyä lakia eläinten hyvinvoinnista on odotettu pitkään. Nykyinen laki on auttamatta vanhentunut, sillä se on 25 vuotta vanha, ja ymmärrys eläinten lajityypillisistä tarpeista on tässä ajassa kasvanut merkittävästi. Myös enemmistö suomalaisista on tänä aikana alkanut vaatia parempaa eläinten kohtelua.
Maa- ja metsätalousministeriö on tänään ministeri Lepän johdolla laittanut lausunnoille oman asetuksen suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi ensi talvena. Vihreiden mielestä päätös on erittäin valitettava, emmekä kannata sitä.
Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035 on matkaa melko tarkalleen kaksi maatalouden tukipolitiikkakautta. Parhaillaan valmistellaan Suomen maataloustukien suuntaamista vuoteen 2027 saakka. Vuodesta 2028 eteenpäin pitäisi alkaa siitä seuraava seitsemänvuotiskausi.
Rakennettu ympäristö on avainasemassa siinä, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Rakentamisessa kuluu suuret määrät luonnonvaroja ja maankäytön tavat vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat kolmasosan Suomen kasvihuonekaasuista. Olemme lähettäneet tänään lausuntokierrokselle esityksen uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi, joka ohjaa rakentamista ja maankäyttöä torjumaan ilmastokriisiä ja luontokatoa. Laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.
Hallitus sopi budjettiriihessä mittavasta ilmastopaketista, jolla rakennamme hiilineutraalia Suomea 2035. Ilmastotoimia laitetaan taas ensi vuonna liikkeelle puolen miljardin euron edestä. Meille Vihreille oli tärkeää, että tavoitteiden lisäksi myös valitut toimet ovat uskottavia ja riittäviä. Siksi paketti tullaan vielä arvioimaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden voimin. Tämän pohjalta tarvittavista lisätoimista päätetään maaliskuussa. Työmme ilmastokriisin torjumiseksi hallituksessa jatkuu.