Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035 on matkaa melko tarkalleen kaksi maatalouden tukipolitiikkakautta. Parhaillaan valmistellaan Suomen maataloustukien suuntaamista vuoteen 2027 saakka. Vuodesta 2028 eteenpäin pitäisi alkaa siitä seuraava seitsemänvuotiskausi.
Rakennettu ympäristö on avainasemassa siinä, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Rakentamisessa kuluu suuret määrät luonnonvaroja ja maankäytön tavat vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat kolmasosan Suomen kasvihuonekaasuista. Olemme lähettäneet tänään lausuntokierrokselle esityksen uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi, joka ohjaa rakentamista ja maankäyttöä torjumaan ilmastokriisiä ja luontokatoa. Laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.
Hallitus sopi budjettiriihessä mittavasta ilmastopaketista, jolla rakennamme hiilineutraalia Suomea 2035. Ilmastotoimia laitetaan taas ensi vuonna liikkeelle puolen miljardin euron edestä. Meille Vihreille oli tärkeää, että tavoitteiden lisäksi myös valitut toimet ovat uskottavia ja riittäviä. Siksi paketti tullaan vielä arvioimaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden voimin. Tämän pohjalta tarvittavista lisätoimista päätetään maaliskuussa. Työmme ilmastokriisin torjumiseksi hallituksessa jatkuu.
Tänä syksynä määritellään kaivospolitiikan uusi suunta: hallituksen on viimeisteltävä kaivoslain uudistus, päätettävä budjettiriihessä kaivosveron käyttöönotosta ja kiellettävä malminetsintä luonnonsuojelualueilla. Voimassaoleva lainsäädäntö ei turvaa luonnon monimuotoisuutta, paikallisten ihmisten oikeuksia eikä muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Suomi myös luovuttaa kaivosyhtiölle uusiutumattomat mineraalivarat käytännössä ilmaiseksi ja pahimmassa tapauksessa maksaa vielä syntyneet ympäristövahingot yhtiön puolesta.
Suomen luonnon päivä on hetki upean luontomme juhlistamiselle. Metsät, suot, rannikot, tunturit ja järvet ansaitsevat oman juhlapäivän. Samalla päivä muistuttaa meitä luonnonsuojelun tärkeydestä. Tällä hallituskaudella korotetusta luonnonsuojelun rahoituksesta on tehtävä uusi normaali luonnon turvaamiselle.
Sorsastuskausi käynnistyi viime viikolla. Aiheellista ihmetystä on herättänyt, miten on mahdollista, että myös uhanalaisia vesilintuja kuten haapanaa, tukkasotkaa ja nokikanaa saa metsästää. Ei ole kestävää, että maa- ja metsätalousministeriö sallii tänäkin vuonna näiden lajien metsästyksen. Kaikki uhanalaiset vesilintulajit tulisi rauhoittaa metsästykseltä viipymättä.
EU:n komissio on julkistanut esityksen uudeksi metsästrategiaksi. Metsästrategia synnytti Suomessa vilkasta keskustelua ja kirjavia väitteitä jo ennen julkistamistaan. Luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen huomioiminen ei tarkoita sitä, että EU sosialisoisi Suomen metsiä.
Tämä kesä on osoittanut, että ilmastokriisi ei tapahdu tulevaisuudessa, vaan se on täällä tänään. Eivätkä ilmastotoimet ole vaihtoehto – ne ovat välttämättömiä. Samalla ne ovat avain Suomen ja koko Euroopan menestyksen rakentamiseen.
Ilmastolain uudistus on hallituksen tärkeimpiä ilmastotekoja. Uudistettu laki varmistaisi, että Suomi torjuu ilmastokriisiä ja tekee osansa Pariisin sopimuksesta, jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Olemme tänään lähettäneet luonnoksen uudesta ilmastolaista lausuntokierrokselle ja kuka tahansa voi ottaa siihen kantaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.
Hallitus on antanut tänään eduskunnalle esityksen Sallan kansallispuiston perustamisesta. Sallasta tulisi Suomen 41. kansallispuisto. Sallan kansallispuistoksi esitettävällä alueella luonnonkauniit vanhat metsät, suot ja vaaramaisemat kohtaavat vaikuttavan rotkolaakson. Alueelle voi matkata julkisilla liikennevälineillä perille asti, mikä tukee kestävää, vähähiilistä matkailua.