Arvoisa puhemies!
Lisätalousarviossa on sekä kiitettävää että moitittavaa. Annan ruusut ensin.
Olen iloinen siitä, että hallitus esittää varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaan 8,3 miljoonan euron korotusta. Täysin kohtuuttomien kehitysyhteistyöleikkausten jälkeen tämä korotus tuleekin tarpeeseen.
Arvoisa rouva puhemies! Ministeri, hyvät läsnäolijat ja muut kuuntelijat!
Ihan tähän alkuun haluan kommentoida sitä ajatusta, jota keskustelussa on heitetty ilmaan, että kehitysyhteistyön tuloksellisuus ja sen seuranta olisivat jotenkin uusi asia. Tai että naisten ja tyttöjen kehittymiseen panostaminen olisi uusi asia, joka tulisi tämän kehityspoliittisen selonteon myötä. Täytyy muistuttaa, että näin ei ole.
Arvoisa puhemies!
Haluan alkuun kiittää lakivaliokuntaa näiden lakimuutosten käsittelystä ja siitä, että kun kyseessä on laki, joka on syntynyt kansalaisaloitteen pohjalta, niin on kunnioitettu sitä äänestystulosta, minkä viime eduskunta teki. On hienoa, että tämä laki halutaan nyt saattaa voimaan ja huomioida ne muut lakimuutokset, jotka syntyivät siitä, kun tasa-arvoinen avioliitto hyväksyttiin.
Arvoisa rouva puhemies!
Metsähallituslain valmistelu on puhuttanut paljon, ja tänäänkin olemme siitä keskustelleet. Kuten näkyy, suomalaiset rakastavat metsiään ja luontoaan, ja siksi huoli on ollut niin suurta siitä, mitä Metsähallituslain uudistamisessa tapahtuu. On hienoa, että me kävimme tämän lähetekeskustelun niin, että ministeri oli pitkään kuulemassa, sillä luottamusta ei herättänyt se tapa, jolla tämä laki tuotiin pikkutunneilla tänne viime viikolla. Mutta toivottavasti tästä otetaan opiksi ja lainvalmistelun loppusuora sujuu mallikkaasti.
Arvoisa rouva puhemies!
Kun puhutaan sosiaali- ja terveyspolitiikasta, me kaikki muistamme mainita, kuinka tärkeää on ennalta ehkäisevä työ. Mutta turvallisuuspolitiikan kohdalla usein unohdamme, että ulkopolitiikka on sitä ennalta ehkäisevää työtä. Sen takia on hyvin valitettavaa, että tässä talousarviossa nyt leikataan hyvin rajusti ulkopolitiikasta: niin lähetystöistämme, jotka ovat tärkeä osa sitä ennalta ehkäisevää työtä, kuin myös kehitysyhteistyöstä, johon kohdistuu aivan hurjan suuret, suorastaan häpeälliset leikkaukset.
Arvoisa puhemies,
Me kansanedustajat käytämme tässä salissa ylintä päätäntävaltaa hyväksyessämme lakeja, jotka vaikuttavat kaikkien suomalaisten elämään.
Uutena kansanedustajana olen hämmästellyt lainsäädännön valmistelun tasoa. Miten se voi edes olla niin heikkoa, kun kuitenkin ministeriöillä ja hallituksella on mahdollisuus käyttää apunaan maan johtavia asiantuntijoita ja on resursseja laskettaa lakiesitysten vaikutuksia?
Arvoisa puhemies,
Missä on hallituksen tulevaisuuden usko? Meille on tuotu hyväksyttäväksi talousarvioehdotus, joka sisältää tulevaisuuteen panostamisen sijaan karuja leikkauksia. Taloudellisesti vaikeina aikoina eteenpäin katsovat tahot panostavat koulutukseen ja osaamiseen varmistaakseen paremman tulevaisuuden. Mutta ei tämä hallitus. Se suuntaa rajuja leikkauksia kaikille koulutuksen tasoille varhaiskasvatuksesta yliopistoihin, alakoulusta elinikäiseen oppimiseen. Hallitus on jopa kirjannut ohjelmaansa suomalaisten yleisen koulutustason laskun. Kuinka mikään tulevaisuuteen uskova kansa voi tavoitella osaamisen laskua?
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen mukaan lasta ei saa syrjiä minkään hänen itsensä tai vanhempiinsa liittyvän seikan perusteella. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, jonka ei pidä olla riippuvaista vanhempien työstä ja sen muutoksista. Hallitus on esityksessään subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistosta täysin sivuuttanut lapsen oikeudet. Ainoa perustelu päivähoito-oikeuden poistolle on säästöt. Mitään muuta näkökulmaa ei ole tarkasteltu.
Hyvä valtuuskunta,
hallituksen sotevääntöjen tuloksena syntyivät myös itsehallintoalueet. Pyytämättä ne eivät tulleet, aluehallintouudistus oli halalitusohjelmassa. Hieman yllättäen synnytys kuitenkin tapahtui. Ja taisi hätäsektiokin olla käynnissä.
Arvoisa puhemies,
Lapsena minulle kerrottiin juttua, että aina kun perhonen räpsäyttää siipiään Kiinassa, niin meillä kaatuu puu myrskyssä. Vaikka syy-seuraussuhteet eivät ole näin yksinkertaiset, niin tarina on joka päivä yhä enemmän totta. Me olemme koko ajan enemmän riippuvaisia siitä, mitä muualla päin maailmaa tapahtuu.