Sisäilmaongelmat koskettavat tässä maassa aivan liian monia. Eduskunnan tarkastusvaliokunta teki selvityksen rakennusten sisäilmaongelmista jo viisi vuotta sitten. Sen mukaan selvästi yli puolessa kouluista ja päiväkodeista on sisäilmaongelmia. Home- ja kosteusvaurioisissa tiloissa oleilee jopa 260 000 henkeä.
Nämä ovat hurjia lukuja. Suurin osa kouluissa ja päiväkodeissa home- ja kosteusvaurioille altistuvista on tietenkin lapsia ja nuoria.
Ihmisoikeuksien edistäminen, erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, kestävän kehityksen periaatteet, demokratia ja rauhan rakentaminen ovat olleet Suomelle tärkeitä ulkopoliittisia tavoitteita. On hyvä, että ne on kirjattu myös selontekoon. Mutta se ei riitä. Sanojen ja tekojen on kohdattava.
Maatalous on kriisissä. Tukien viivästykset, Venäjän-viennin romahdus ja hintojen lasku ovat ajaneet maatalousyrittäjät ahtaalle.
Tilanne on monilla tiloilla kriittinen sekä toimeentulon että jaksamisen kannalta. Mikä siis avuksi?
Ensihätään tarvitaan nopeita keinoja, joilla autetaan viljelijät pahimman yli. Sen lisäksi tarvitsemme myös pitkän tähtäimen uudistuksia, joilla maatalous saadaan kestävälle pohjalle.
Sote-uudistusta on odotettu pitkään, eikä valmista ole vieläkään. Viime hallituskaudella uudistus törmäsi perustuslaillisiin esteisiin, kun siihen ympättiin kuntarakenteen muutos.
Nyt jälleen kerran näyttää siltä, että sote-uudistus on joutunut Troijan hevoseksi. Asiantuntijatiedon sijaan uudistusta on ohjannut keskustan halu maakuntien vallan lisäämisestä ja kokoomuksen halu lisätä yritysten osuutta palveluiden tuottajina.
Arvoisa puhemies,
Sisäisen turvallisuuden uhkista suomalaisia huolettaa kaikkein eniten työllisyystilanne. Näin kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kysely siitä, millaiset asiat herättävät suomalaisissa turvattomuutta. Listan kärkipäähän nousivat myös Euroopan talouden näkymät ja ilmaston lämpeneminen.
Sisäisen turvallisuuden selonteko ei ota kantaa mihinkään näistä. Siinä keskitytään perinteiseen turvallisuuskäsitykseen, poliisin, pelastustoimeen ja rajavartiolaitokseen.
Tällä viikolla eduskunnassa puhuttiin Suomen suunnasta. Yhtä tärkeä kysymys on, ovatko kaikki mukana? Sipilän hallitus on rakentamassa menestystä jo menestyneiden ehdoilla. Se on virhe.
Menestystä syntyy vain silloin, kun sitä rakennetaan kaikille ja jokainen otetaan mukaan. Kaikista huolehditaan. Kaikilla on toivoa paremmasta.
Arvoisa puhemies,
Suomen vahvuus on ihmisissä. Siinä, että kaikki on otettu mukaan, kukin kykynsä mukaan.
Kun tänään puhumme Suomen suunnasta, yhtä suuri kysymys sen rinnalla on: ovatko kaikki mukana?
Hallitus on unohtanut osan suomalaisista. Sen sijaan, se huolehtisi siitä, että kaikki pysyvät mukana, on hallitus päätöksillään sysännyt yhä useampia syrjään.
Arvoisa puhemies!
EU:n taisteluosastot ovat olleet valmiudessa puolen vuoden jaksoissa vuodesta 2007 lähtien. Samana vuonna Suomi osallistui taisteluosastoon ensimmäisen kerran. Taisteluosastot perustettiin unionin sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan välineeksi. Niiden merkitys Suomelle on ollut tärkeä kriisinhallintavalmiuksien ja suorituskyvyn kehittämisessä.
Suomi on ollut aktiivinen Euroopan unionin kriisinhallinnan kehittämisessä. Tämä on kuudes kerta kun osallistumme taisteluosaston muodostamiseen.
Taisteluosaston joukkoja ei ole vielä kertaakaan käytetty. Emme vielä tiedä, tullaanko joukkoja käyttämään tulevana puolivuotiskautena, jolloin Suomen asettamat 52 sotilasta on valmiusvuorossa.
Arvoisa puhemies!
Metsähallitus-laki on herättänyt runsaasti keskustelua, eikä se ole ihme. On kyse kuitenkin siitä, miten hallitaan valtion omistamia metsä-, vesi- ja maa-alueita, meidän yhteistä kansallisomaisuuttamme.
Kun Metsähallitus-lakia lähdettiin tekemään, yhtenä syynä oli se, että voimme EU:n hankintadirektiivin tuomien muutosten jälkeen varmistaa että voimme pitää Metsähallituksen liiketaloustoiminnan omissa käsissämme. Se on hyvä asia, että työpaikat säilyvät täällä. Lain valmisteluu on kuitenkin otettu mukaan paljon muitakin asioita, ja ne ovat ne, jotka kansalaisia huolettavat.