(julkaistu Karjalaisessa lokakuussa 2013)
Pentti Hartikainen (Karjalainen 16.10.) ei antaisi omistajaohjausta Vihreiden vastuulle. Ole huoleti Pentti, kyllä me siitä selviämme.
On hyvä, että eduskunta käy laajan keskustelun omistajaohjauksen roolista. Varsin moni kansanedustajistakin antaa ymmärtää tietämättömyyttään tai tahallaan, että ministeri voisi esimerkiksi perua yhtiöiden yt-neuvotteluja.
(julkaistu Karjalaisessa 14.5.2013)
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) myönsi alkukuusta Euro Scandinavian Uranium AB:lle malminetsintäluvan Eno-Kontiolahti –alueelle. Näin siitäkin huolimatta, että mm. Joensuu, Kontiolahti ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastustivat luvan myöntämistä.
(julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 13.4.2012)
Lauri Kontro (MT 4.4.2012) yrittää taas kerran harhauttaa lukijoita kirjoittamalla omia ennakkoluulojaan Vihreistä. Kuluneet kliseet eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta kuten Kontrokin varmasti tietää.
Maaseutu on Vihreille tärkeä. Me haluamme olla ratkaisemassa niitä ongelmia, mitä maatalouden rakennemuutos on maaseudulle tuonut.
(julkaistu itäsuomalaisissa maakuntalehdissä, osissa lyhennettynä, elokuu 2011)
Politiikkaa haukutaan joskus teatteriksi. Metsäkeskuksen sijaintipaikkaa koskevan poliittisen väännön tyylilajia ei tarvitse arvuutella. Siitä on muotoutumassa farssi.
(Julkaistu Sanomalehti Karjalaisen yleisönosastolla 25.5.2011 ja Karjalan Heilin yleisönosastolla 29.5.2011)
Ensi maanantaina Joensuun valtuusto päättää kouluverkosta. Nämä päätökset eivät tule yllätyksenä. Kouluikäisten lasten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Jo vuosina 2002 ja 2006 tehdyissä kouluverkkosuunnitelmissa oppilasmääräennusteet (jotka muuten ovat pitäneet varsin hyvin kutinsa) osoittivat, että vuoteen 2010 mennessä osasta koulutiloista voidaan luopua.
Koulujen lakkautuksia ei ole kiva tehdä. Lasten vanhemmat puolustavat kiihkeästi omaa lähikouluaan, mikä on täysin oikein. Valtuutettujen tulee kuitenkin katsoa kokonaistilannetta ja pitkälle tulevaisuuteen. Kaikkein huonoin tilanne on se, että päätöksenteko viivästyy eikä tosiasioita uskalleta tunnustaa.
(Kirjoitus julkaistu Pogostan Sanomissa 4.4.2011 yhdessä Kari Rissasen kanssa)
Ilomantsin ympäristölautakunta totesi lausunnossaan (29.3.) Mekrijärvensuon turpeennoston laajennusalueen YVA-selostuksen puutteelliseksi. Selostus ei täytä sille asetettuja tiedollisia ja laadullisia vaatimuksia. Turpeennosto aiheuttaa ympäristötuhoja lähialueiden puroissa, joissa ja järvissä.
(julkaistu Karjalaisen mielipidepalstalla 30.3.2011 ja Karjalan Heilissä 4.4.2011)
Nykyinen sosiaaliturvamme muistuttaa reikäistä tilkkutäkkiä, jota on paikattu erivärisillä ja –kokoisilla paikoilla. Se oli nerokas saavutus teollisessa yhteiskunnassa, jossa oli tarjolla pitkiä ja vakaita työsuhteita. Nykyaikaan sosiaaliturvamme soveltuu enää huonosti, maailma ja työelämä ovat muuttuneet. Suomalainen perusturva on uudistettava kokonaan, jotta voimme säilyttää hyvinvointi-Suomen.
(julkaistu Karjalaisessa 27.1.2011)
Pekka Sitari on kolumneissaan ansiokkaasti nostanut esiin kansalaisjärjestöjen toimintaa hankaloittavia asioita, viimeksi talkootyön verotuksen (Karjalainen 17.1.). Suomi on yhdistysten luvattu maa ja suomalaisella järjestötoiminnalla on valtavan suuri merkitys niin yksilön kuin koko yhteiskuntamme hyvinvoinnille. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että yhdistysten toimintaedellytyksiä vahvistetaan eikä toimintaa hankaloiteta.
(Luokanopettaja-lehden eduskuntavaalisivusto, ProPeruskoulut 2011)
Peruskoulu on suomalaisen tasa-arvon kulmakiviä. Laadukas opetus mahdollistaa kaikille tasa-arvoiset tulevaisuuden eväät – taustasta tai varallisuudesta riippumatta. Tästä on syytä pitää kiinni ja tiukasti.
(julkaistu Karjalaisessa 24.11.2010)
Turpeen käyttö polttoaineena tulee lopettaa. Se on ilmaston kannalta kaikkein haitallisin polttoaine. Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin pahamaineisen kivihiilen. Silmänkääntötemput kuten turpeen nimittäminen hitaasti uusiutuvaksi energiaksi ei tätä tosiseikkaa miksikään muuksi muuta.