Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus on vetämässä mattoa pois yliopistojen alta kovilla leikkauksillaan. Itä-Suomen osalta säästötavoitteet ovat 7 – 9 miljoonaa euroa, mikä pakottaa yliopiston puntaroimaan kaikkia vaihtoehtoja toimintaansa tehostaakseen.
Yhtenä ratkaisuna on ehdotettu Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen toiminnan siirtämistä Joensuuhun. Savonlinnassa on lähes 850 opettajaopiskelijaa.
Metsähallitus hallinnoi noin kolmasosaa Suomen maa- ja vesialueista. Ei siis ole ihme, että suomalaisia kiinnostaa, millainen laki sitä ohjaa. Nyt valmistelussa oleva metsähallituslaki on aiheuttanut paljon huolta. Ihmisiä epäilyttää, onko kansalaisomaisuutemme myynnissä ja säilyykö retkeilymahdollisuudet kaikille avoimina ja maksuttomina. Lakiesityksen valmisteluun liittyneet erikoisuudet lisäävät epäilyksiä: lain yleinen kuulemiskierros järjestettiin vasta erillispyynnöstä, lähetekeskustelu tuotiin eduskuntaan aamuyöllä ilman ministerin läsnäoloa ja valiokuntakäsittelyn kalkkiviivoilla keskustalaiset vaativat isoja muutoksia oman ministerinsä esitykseen.
Koulutus on se asia, josta Suomi tunnetaan. Ainoastaan korkealla osaamisella pieni maa on voinut pärjätä globaalissa kilpailussa.
Suomessa voi olla ylpeä siitä, että kenellä tahansa on aidosti mahdollisuus saada laadukasta varhaiskasvatusta ja korkeakoulutusta perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta. Siksi on hämmästyttävää, että keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus on valinnut koulutuksen yhdeksi suurimmista leikkauskohteistaan.
(julkaistu Karjalaisessa 7.2.2015)
Tutkimus- ja innovaationeuvoston esitykset korkeakoulujen kehittämiseksi ovat karua luettavaa: pienten tutkimus- ja opetusyksiköiden lopettaminen, tutkijoiden vähentäminen, tutkijoiden ryhtyminen väliaikaisiksi yrittäjiksi ja lukukausimaksut.
Sodanjälkeisen köyhän Suomen menestystarina maailman korkeantason osaajaksi on perustunut koulutukseen satsaamiseen. Yliopistojen merkitys ymmärrettiin kansakunnan menestyksen rakentajana.
Karjalaisen uutisen (20.2.) mukaan vain yksi maakuntamme kuudestakansanedustajasta kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia. Jakauma on hämmästyttävä.
(julkaistu Karjalaisessa lokakuussa 2013)
Pentti Hartikainen (Karjalainen 16.10.) ei antaisi omistajaohjausta Vihreiden vastuulle. Ole huoleti Pentti, kyllä me siitä selviämme.
On hyvä, että eduskunta käy laajan keskustelun omistajaohjauksen roolista. Varsin moni kansanedustajistakin antaa ymmärtää tietämättömyyttään tai tahallaan, että ministeri voisi esimerkiksi perua yhtiöiden yt-neuvotteluja.
(julkaistu Karjalaisessa 14.5.2013)
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) myönsi alkukuusta Euro Scandinavian Uranium AB:lle malminetsintäluvan Eno-Kontiolahti –alueelle. Näin siitäkin huolimatta, että mm. Joensuu, Kontiolahti ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastustivat luvan myöntämistä.
(julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 13.4.2012)
Lauri Kontro (MT 4.4.2012) yrittää taas kerran harhauttaa lukijoita kirjoittamalla omia ennakkoluulojaan Vihreistä. Kuluneet kliseet eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta kuten Kontrokin varmasti tietää.
Maaseutu on Vihreille tärkeä. Me haluamme olla ratkaisemassa niitä ongelmia, mitä maatalouden rakennemuutos on maaseudulle tuonut.
(julkaistu itäsuomalaisissa maakuntalehdissä, osissa lyhennettynä, elokuu 2011)
Politiikkaa haukutaan joskus teatteriksi. Metsäkeskuksen sijaintipaikkaa koskevan poliittisen väännön tyylilajia ei tarvitse arvuutella. Siitä on muotoutumassa farssi.