Luonto köyhtyy kovaa vauhtia. Siitä huolimatta monimuotoisuuden hupeneminen ei ole noussut otsikoihin ja ihmisten mieliin samalla lailla kuin ilmastonmuutos, vaikka se on yhtä kohtalokasta niin ihmiskunnan selviämisen kuin koko planeetan tulevaisuuden kannalta.
“Olen koululakossa ilmaston vuoksi vaalipäivään saakka”, ilmoitti ruotsalainen teini Twitterissä koulun alkamispäivänä elokuussa. Hän osoittaa mieltään Ruotsin eduskuntatalon edessä sunnuntaina pidettäviin vaaleihin saakka, jotta poliitikot ottaisivat ilmastonmuutoksen tosissaan.
Suomessakin tarvittaisiin Greta Thunbergin kaltaisia henkilöitä. Sillä selvääkin selvempää on, että meidän on aika suhtautua ilmastokriisiin vakavasti. Kulunut kesä on viimeistään osoittanut, että ilmastonmuutos koskettaa meitäkin.
Suomen tulee ottaa käyttöön feministinen ulkopolitiikka, joka edistää naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien toteutumista.
Presidentinvaalien aikaan Suomessa käynnistyi keskustelu feministisestä ulkopolitiikasta. Virallinen ulkopolitiikka ei vielä tunne sanaparia, ja tutkimuskentälläkin aihe on tuore. Siksi on aiheellista syventää keskustelua feministisen ulkopolitiikan sisällöstä.
Sote-kohun varjossa tapahtuu kummia. Hallitus on kaikessa hiljaisuudessa romuttamassa suomalaisen ympäristönsuojelun.
Maakuntauudistuksen yhteydessä ympäristöhallinto on määrä myllätä uuteen uskoon. Nykyisten AVI:en ja ELY:jen toiminta yhdistetään uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon Luovaan. Tällä uudella ympäristöviranomaisella ei olisi itsenäistä yleisen edun valvonnan yksikköä eikä oikeutta valittaa lupapäätöksistä.
Suomessa on totuttu ajattelemaan, että jokaisella on samat mahdollisuudet. Voimme käydä koulua, oppia ja menestyä. Yhä useammat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tämä voi kohta olla historiaa.
Oppimiserot kasvavat hälyttävästi. Luokkayhteiskunta tekee paluuta lasten kautta.
Viime päivinä keskustelu tuloeroista ja niiden kasvusta on ryöpsähtänyt. Kuten tavallista, väittely on lipsahtanut nopeasti sivuraiteille. On syytä palauttaa keskustelu tietoon perustuvaksi.
Tuloerojen kasvun kritisoimisessa ei ole kyse siitä, saako tai pitääkö tuloeroja olla, vaan siitä, kuinka suuret tuloerot ovat reiluja ja yhteiskunnan kannalta hyväksi. Muun muassa IMF:n tutkimukset osoittavat, että liian suuret tuloerot ovat haitallisia sekä yhteiskunnan vakaudelle että talouskasvulle.
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on sukupolvemme tärkein tehtävä. Sen toteuttaminen koki juuri takaiskun, kun Yhdysvallat ilmoitti irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta.
Trumpin päätös ei silti ilmastonmuutoksen torjuntaa pysäytä. Kiina on jo lisännyt uusiutuvan energian tuotantoa. Yhdysvalloissakin vastuulliset yritykset ymmärtävät fossiilisen riskit ja uusiutuvan mahdollisuudet, vaikka presidentti ei.
Kuvaavaa onkin, että monet yritysjohtajat ovat vedonneet Trumpiin ilmastosopimuksen puolesta. Suurin häviäjä on lopulta Yhdysvallat itse.
Eduskunta palasi lainsäädäntötyöhön helmikuun alussa. Jo tammikuussakin oli politiikan ystäville tarjolla vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Siitä piti huolen liikenneministeri Anne Berner (kesk.) tieverkkouudistuksineen. Ennätyksellisen nopeasti kaatuneen esityksen jälkipyykkiä on pesty näihin päiviin asti.
Bernerin yhtiöittämissuunnitelmista jäi käteen päätös valmistella uudistus parlamentaarisesti – sekä muistutus siitä, mihin avointa ja huolellista lainvalmistelua tarvitaan. Liikenneuudistus ei ollut tämän hallituksen esityksistä ensimmäinen, joka kaatui huonoon valmisteluun. Päinvastoin, niitä on ollut historiallisen paljon.
Paraikaa eduskuntaa työllistää ensi vuoden budjetti. Hallitus on tehnyt siitä oman esityksensä ensi ja oppositio on jättänyt omat vasta-aloitteensa. Vihreiden vaihtoehtobudjetin ja hallituksen esityksen välillä on kaksi suurta eroa. Toisin kuin hallitus, me rakennamme tulevaisuutta ja haluamme estää eriarvoisuuden kasvun.
Hallitus uhraa lyhytnäköisessä leikkausvimmassaan tulevaisuuden rakennuspalat. Sipilän budjetti vie ammatilliselta koulutukselta lähes 200 miljoonaa, juustohöylää vapaan sivistystyön rahoja ja leikkaa etsivän nuorisotyön resursseja. Nämä kaikki viimevuotisten rajujen koulutusleikkausten päälle.
Viime viikolla paljastuneet Panama-paperit nostivat keskusteluun veronkierron ja verovälttelyn. Paljastus toi päivänvaloon sen, minkä moni tiesi. Ahneus ajaa monia piilottamaan rahojaan verotukselta, mikä samalla heikentää yhteistä hyvinvointiamme.
Verovälttelyn arvioidaan aiheuttavan EU-maille vuosittain jopa tuhannen miljardin euron verotulojen menetykset. Suomen osuus tästä on vähintään satoja miljoonia.