Keskustan osayleiskaavaa on valmisteltu miltei kaksi vuotta. Valmistelu on ollut hyvää ja perusteellista. Ensin päätettiin yleisperiaatteista, sitten tehtiin luonnos ja nyt itse kaavaehdotus on valmistunut. Kaupunkilaisia kuultiin kaikissa väleissä, laajoja taustaselvityksiä tehtiin kaavoituksen tueksi, tulleisiin lausuntoihin annettiin vastauksia ja niitä otettiin huomioon kaavaa tehtäessä. Koko prosessin ajan kiistaa rakennussuojelusta on ollut vain Wanhan Jokelan tontin kohtalosta. Sen suojelumerkinnästä on useasti äänestetty prosessin eri vaiheissa. Kaavoittaja on aina ottanut sen kaavasta pois – ja päättäjät sen sinne äänestäneet takaisin.
Vaalit on käyty ja tulokset selvillä. Seuraavaksi jaetaan valta osallistujien kesken. Tämä tapahtuu kahdella tasolla: 1) puolueet jakavat jaossa olevat paikat keskenään, 2) puolueen sisällä jaetaan saadut paikat omien kesken.
Yleiskuva
Persujen viiden paikan lisäys söi isoimmilta puolueilta paikan (Keskusta) tai kaksi (Sdp ja Kokoomus). Yllättävää oli, että kepun vähennys jäi yhteen. Olisin luullut, että heiltä olisi mennyt kaksikin paikkaa. Meidän paikkamäärän säilymisestä olen tyytyväinen, vaikka itse uskoin yhteen lisäpaikkaan.
Ensi näkemältä näyttää, että valtuusto uusiutuu kovasti. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, uusina valtuutettuina mukaan on tulossa paljon kokenuttakin kaartia. Niin entisiä valtuutettuja kuin kunnanjohtajia. Näytti siltä, että äänestäjät luottivat kokemukseen.
Tänään Vihreät kunnallisvaaliehdokkaat ja yhdistykset viettävät Kiva kunta –päivää. Erilaisia tapahtumia ja tempauksia on ympäri Suomea. Luvassa on esimerkiksi zumbaa, pyörähuoltoa, kirjankierrätyspistettä ja kyläsuunnittelua. Tapahtumat löydät täältä.
Haluamme juhlia kansalaistoimintaa ja muistuttaa, että tulevien kuntapäättäjien täytyy olla kiinni kotikuntansa asukkaiden arjessa. Kunnan tulee huolehtia kuntalaistensa tarvitsemista palveluista. Kivassa kunnassa huolehditaan myös siitä, että kuntalaiset voivat itse aktiivisesti olla mukana kuntayhteisössä – sekä päättämässä että toimimassa. Tutkimukset kertovat, että ihmisten onnellisuutta lisää se, että he voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Kuntien kannattaisi muistaa tämä paremmin.
Perjantai 14.9.2012 klo 21:35 – krista
”Vuonna 2010 syrjäytyneitä 15–29 -vuotiaita nuoria oli yhteensä noin 51 300. Tämä on noin 5 % tämänikäisistä nuorista. Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli 18 800 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 500. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta.” Tämä selviää EVAn selvityksestä Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret.
Maanantai 12.3.2012 klo 22:35 – krista
”Äänestä oma ehdokkaasi edustajistoon viemään eteenpäin uusia kehittämisideoita. Äänestä, ole aktiivinen – ” kehottaa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) omistajajäseniään.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) vaalit ovat menossa. Vaalit, jotka eivät juuri koskaan ole juuri ketään kiinnostaneet.
Hallitus pääsi keskiviikkona vihdoin sopuun vaalipiiriuudistuksesta ja hyvä niin. Jatkossa itäsuomalaisten äänestäjien tahto toteutuu paremmin. Enää ei tarvitse taktikoida, valita toiseksi parasta vaihtoehtoa tai jättää ääni käyttämättä sen vuoksi, että se menisi hukkaan korkean äänikynnyksen vuoksi.
On ollut huimaa olla mukana kampanjassa, johon tulvii vapaaehtoisia, tulee valtavasti kannustusta, esitteet viedään käsistä ja kaikki haluavat auttaa. Tulee olo, että sitä on kerrankin voittajan puolella. Varsin harvinainen olo, kun normaalisti erilaisia vaalikampanjoita tehdessä vastassa on yleensä ollut pikemminkin vähättelyä, marginaaliin sysäämistä ja suoranaisia haukkuja.
Pohjois-Karjalassakin on nyt vauhti kova.
Kunnallisvaaleihin on aikaa 11 kuukautta. Vaikkei tavallisen kuntalaisen kannalta asia tunnu vielä ollenkaan ajankohtaiselta, niin puolueissa vaaleja valmistellaan jo täydellä tohinalla.
Ensi syksynä valitaan uudet kokoonpanot kuntien valtuustoihin. Valtuustoissa tehdään asukkaiden arjen kannalta ne tärkeimmät, arkipäivään vaikuttavat päätökset. Esimerkiksi miten päivähoito on järjestetty, missä on kouluja, millaisia liikuntapaikkoja rakennetaan, minne saa rakentaa, miten vanhukset hoidetaan ja paljonko satsataan terveydenhoitoon.
Nyt vietetään reilun kaupan viikkoa. Reilun kaupan merkin ansiosta meidän kaikkien on helppo tehdä arjen poliittisia tekoja kauppareissulla. Reilun kaupan tuotteen valitsemalla takaamme kehitysmaiden viljelijöille ja työntekijöille kohtuullisen korvauksen heidän tekemästään työstä.
Esimerkiksi viime vuonna kehitysmaiden kahvinviljelijät saivat suomalaisten kahviostoista 107 000 euroa Reilun kaupan lisää normaalihinnan päälle. Tämä raha parantaa merkittävästi monien kahvinviljelijöiden elämää. Reilun kaupan järjestelmä asettaa myös tiukkoja ympäristökriteereitä tuotannolle.