Jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousun hukuttamat kaupungit, korallien tuhoutuminen, superhirmumyrskyt, tappavien hellejaksojen yleistyminen, merivirtojen pysähtyminen. Uutiset ilmastokriisin vaikutuksista käyvät yhä rajummiksi. Arkihavainnot marraskuussa kukkivista ruusuista ja lupiineista havahduttavat ympäristön muuttumiseen.
Kohtuullisuus ei ole vain vanha hyve, vaan ratkaisu aikamme suurimpiin haasteisiin. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja ylikulutus pakottavat meidät tarkastelemaan elämäntapojamme uudelleen. Kohtuullinen elämäntapa ei tarkoita luopumista onnesta tai mukavuudesta, vaan uudenlaista suhdetta kuluttamiseen, aikaan ja luontoon – sellaista, joka tukee sekä omaa että yhteistä hyvinvointia.
“Metsät ovat maisemaamme, luontoamme, talouttamme, historiaamme ja kulttuuriamme. Ne ovat monille meistä osa elämäntapaamme marjastuksen, metsätöiden, metsästyksen, mökkeilyn, luontoharrastusten ja retkeilyn kautta. Metsissä ja niiden maapohjassa on satojentuhansien suomalaisten varallisuutta, suvun perinteitä ja sielunmaisemaa.”
Orpon hallitus on jälleen etsinyt vimmaisesti uusia leikkauskohteita. Julkisten palveluiden leikkaamisesta näyttää tulleen itsetarkoitus seurauksista välittämättä. Hallituksen taloudenpito ei ole uskottavaa. Erityisen hölmöjä – ja kalliita – päätöksiä ovat olleet yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten nosto, verokevennysten kohdistuminen kaikista hyvätuloisimmille, solidaarisuusveron alarajan nosto ja yhteisöveron lasku. Nämä päätökset käyvät valtiontaloudelle kalliiksi ja samalla varallisuus kasautuu sinne, missä sitä jo on.
Nykyinen hallitus on tehnyt historiallisen suuria leikkauksia sosiaaliturvaan. Työttömyysturvaa on heikennetty rankalla otteella: lapsikorotusten poisto, suojaosan poisto, työssäoloehdon pidennys ja ansioturvan tason porrastus. Heikennyksiä on perusteltu valtion talouden tasapainottamisella, mutta samanaikaisesti suuryritykset ja hyvätuloiset ovat saaneet verohuojennuksia.
Olen viettänyt valtaosan lomastani Saimaan vesistön rannalla. Järvimaisemaa ei kyllästy katselemaan. Me suomalaiset olemme ylpeitä tuhansista järvistämme ja laajoista vesistöistämme, mutta osaammeko pitää niistä riittävää huolta? Tätä olen usein miettinyt alati vaihtuvaa vedenpintaa ihastellessani.
Omaan kesääni kuuluu joka vuosi luontomatkailua ja kulttuuritapahtumia eri puolilla Suomea. Kotimaan matkailun ennustettiin nousevan pysyväksi trendiksi, kun suomalaiset löysivät korona-aikaan – osittain pakotettuna – oman maan matkakohteet uudella tavalla. Nyt ihmiset ovat kuitenkin palanneet lentokentille ja mainostauluissa vilkkuvat Etelä-Euroopan aurinkomatkat.
Perinnebiotooppien säilyminen ei ole raha- vaan tahtokysymys. Vihreiden kansanedustaja ja entinen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kiittää luonnonlaidunpäivänä laidunten ylläpitäjiä ja vaatii, että luonnonlaitumien tukiehtojen tulkintaa järkevöitetään arvokkaiden maatalousympäristöjen säilymiseksi.
Vihreiden kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Krista Mikkonen ihmettelee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin toimintaa. Mikkosen mukaan vallitsee laaja tahtotila turvata monimuotoiset luonnonlaitumet ja tätä varten on EU-rahaa olemassa. Ministeri Essayah haluaa vähentää luonnonlaitumien kokonaispinta-alatavoitetta 8 000 hehtaarilla. Asiasta päättää Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 seurantakomitea huomenna 10.6.2025.
Tulevana lauantaina juhlitaan kouluvuoden päättymistä. Päivä on erityinen etenkin lukion ja ammatillisen koulutuksen päättäville nuorille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa ja saavat käteen tutkinnon. Takana on pitkä opintie. Nyt koko maailma on avoin!