uusimmat blogit

yhteystiedot

Krista Mikkonen
Suojärvenkatu 16
80200 Joensuu
p. 044 2627 881
krista.mikkonen
@vihreat.fi

Superkokouspäivän opit

Tiistai 20.12.2011 klo 1:08 - krista


Huh, huh, olipa kokouspäivä.

Se alkoi ammattikorkeakoulun johtokunnalla, jossa annettiin vastaus opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) koskien sadan aloituspaikan vähentämistä. Käytännössä vaihtoehtoja oli kaksi. Joko OKM:n esittämä leikkauslista, jossa lakkautettaisiin muotoilun ja maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmat sekä leikataan tekniikasta 40 aloituspaikkaa; tai ISAT-yhteistyössä saatu neuvottelutulos, jossa lakkautettaan muotoilun ja musiikin koulutusohjelmat sekä niinikään leikataan tekniikasta 40 aloituspaikkaa.

Varsin huonoja vaihtoehtoja molemmat. Sellaisia on viime aikoina ollut tarjolla enemmänkin. Kahdesta huonosta pitäisi yrittää valita se vähemmän huono. Äänin 8-3 päätimme mennä OKM:n mallin mukaisesti. Äänestin tätä vaihtoehtoa, sillä Joensuun ja Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta musiikki on yksi vahvuuksistamme, jota ei pidä omin toimin mennä romuttamaan.Oli oikein, että kaupunki käytti omistajan ääntään.

Päätöksen jälkipuheissa pelättiin itäsuomalaisen ammattikorkeakouluyhteistyön (ISAT) nyt romuttavan ja toisaalta amk:ssa olevan biotalouden keskuksen tulevaisuus huoletti. Uskon, että biotalouden keskusta voidaan halutessa edelleen kehittää metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusohjelmien pohjalta. Jos ISAT-yhteistyö tähän kaatuu, niin voidaan kysyä, kuinka tukevalla perustalla se on ollut. Ei yhteistyötä voi tehdä vain toisen osapuolen ehdoilla.

Opin, että neuvottelijan on syytä varmistaa selustansa ja ennen neuvotteluihin lähtöä selvittää, millaiset ovat neuvotteluvaltuudet.

**
Seuraavana oli vuorossa kaupunginhallitus. Sielläkin pääsimme äänestämään, kun Niinivaaran alakoulun purkupäätöksen yhteydessä demariryhmä teki esityksen, että purkamisen lisäksi ”Jatkossa selvitetään alueen väestörakenne ja sen kehitys mahdollista varautumista varten koulutilaratkaisujen osalta.” Varsin kryptinen lause, jota en kannattunut ja jonka ensisijaisena tarkoituksena lienee ollut poliittisten irtopisteiden keruu.

Hyväksytyksi tulleessa päätösesityksessä todettiin, että tontti kaavoitetaan muuhun tarkoitukseen. Siellä olevaa urheiluhallia ei olla purkamassa, vaan se säilyy. Eri alueiden väestöennusteita ylläpidetään jatkuvasti. Niiden perusteella palveluja suunnataan eri puolille kaupunkia tarpeen mukaan. Myös koululaisten määrää ja koulujen tarvetta päivitetään jatkuvasti, joten sikäli erillistä selvitystä ei tarvita.

Opin, että vaalien lähestyminen lisää kryptisiä muutosesityksiä.

**
Illan päätteeksi pääsin vielä valtuustoon. Illan teemana oli ruoka. Eniten puhutti kaupungin, koulutuskuntayhtymän ja sairaanhoidon kuntayhtymän välinen sopimus yhteisen ruokapalveluosakeyhtiön muodostamiseksi. Suomeksi siis keittiöratkaisut. Teknisesti valtuuston päätösvalta koski vain sopimusta, mutta käytännössä päätöksessä painoi ennenkaikkea ihmisten käsitykset siitä, miten ja missä ruokaa tulisi tehdä.

Olin kaupunginhallituksessa äänestänyt kolmen keittiön mallia vastaan. Sitten kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen olen jatkanut asiaan perehtymistä varsin perusteellisesti ja monipuolisesti. Liikkeellä on paljon väärää tietoa, ennakkoluuloja ja olettamuksia. Kansalaiset ovat aktivoituneet, mikä on hyvä asia. Valitettavasti vuoropuhelu hankkeen vastustajien ja kannattajien kesken on jäänyt vähäiseksi. Minusta päättäjänä ei vastustamiseen riitä vielä se, että kuntalaiset vastustavat asiaa. Etenkin kun asia ei ole niin mustavalkoinen.

Ruokapalveluiden konsulttiselvityksen tehnyt Merja Siltanen kertoi valtuutetuille niin keittiöratkaisun käytännön asioista kuin cook and chill -menetelmästä. Hän myös antoi hyviä vastauksia esillä olleisiin väitteisiin. Valitettavasti esitys tuli vasta siinä vaiheessa päätöksentekoa, kun valtaosa valtuutetuissa oli jo lukinnut kantansa.

Joskus käy niin, että kun kantansa on saanut muodostettua, sitä haluaa puolustaa loppuun saakka. Silloin ei halua turhia faktoja omaa totuuttaan sekoittamaan. Siksi onkin välillä nurinkurista, että päättäjät usein haluavat erilaisia asiantuntijaselvityksiä, mutta silti varsin heppoiset mutut nousevat päätöksenteon perusteeksi. Malliesimerkki kuultiin tänäänkin. Asiantuntijan puheenvuoron jälkeen saatiin kuulla joukko maallikkotodistuksia siitä, miten kaikki asiantuntijan esittämät näkemykset olivat täysin vääriä.

Valtuustossa esitettiin päätösasian palauttamista ja toisenlaisen yhteistyömallin etsimistä osakeyhtiön sijaan. Samalla myös edelleen avoinna oleviin kysymyksiin kuten kustannuksiin tai kuljetuksiin olisi voitu saada lisäselvyyttä. Palautusesitys kuitenkin kaatui äänestyksessä. Samoin esitys, jossa yhtiömalli olisi hylätty, mutta edelleen pidetty avoimena mahdollisuus yhteistyöhän kuntayhtymien kanssa. Äänestin itse noiden molempien esitysten puolesta.

Lopullinen äänestys käytiin osakeyhtiön perustamisen ja demareiden esityksen välillä, jossa hylättiin osakeyhtiömalli ja haluttiin kehittää ruokapalvelutuotantoa omana toimintana. Jälkimmäinen esitys voitti eli yhtiösopimusta ei hyväksytty ja jatkossa ruokapalveluja kehitetään kaupungin omana toimintana. Itsekin kallistuin voittaneen esityksen kannalle, sillä en pitänyt esitettyä yhtiömallia hyvänä. Osakeyhtiö veisi ruokapalvelut liian kauaksi poliittisesta päätöksenteosta, etenkin kun yhtiösopimuksessa ehdotettiin kuuden hengen hallitusta (2 hlöä per pulju), joka valittaisiin toistaiseksi.

Lisäksi valtuustosalissa taistelin edelleen pragmaattisen ja ideologisen minäni kanssa. Suurkeittiömalli naulitsee ruokatuotantomme pariksi vuosikymmeneksi keskitettyyn malliin. Silloin ei ole mahdollista tehdä sitä suurta tuotantotapamuutosta, joka perustuu hajautettuihin lähikeittiöihin. Ruotsissa ja Tanskassa ollaan menossa hajautettuihin keittiömalleihin ja puretaan suurkeittiöitä. Toisaalta, jos jatketaan nykyisenkaltaista ruokatuotantoa, niin suurkeittiöt kyllä vapauttaisivat resursseja rakenteiden ylläpidosta raaka-aineisiin ja palveluun.

Opin, että mitä vaikeampi päätös, sen avoimempaa päätöksenteon tulee olla ja sen aikaisemmin kansalaiskeskustelu täytyy aloittaa.

Avainsanat: amk, keittiöratkaisu, valtusto, kaupunginhallitus


Kommentit

20.12.2011 9:32  krista

Muutin hieman kirjoitusta, jotta siitä saisi paremmin selvää, mikä keittiöratkaisu lopulta äänestyksen voitti.

Opin, että minun pitää kirjoitaa selkeämmin ja kello yksi yöllä ei ole paras aika sellaiseen.

5.1.2012 17:56  Juha Suomalainen

Hei!

Miten taloudeltaan heiveröinen ja tunnettuudeltaan vaatimaton musiikki / musiikin koulutusohjelma voi muka olla Pohjois-Karjalan vahvuus ja miten joku voi väittää, että sen vaikuttavuus on suuri? Pötypuhetta! Kuka sitä ja missä tarvitsee, paitsi joensuulainen kulttuurin ja musiikin ystävä? Luoko se työpaikkoja tai vahvistaako tai pitääkö se yllä Pohjois-Karjalan maakunnan taloutta, liike-elämää tai imagoa? Mikä on on esim. kansanmusiikin liikevaihto Pohjois-Karjalassa - ilman tukikonsertteja? Ja tämä vielä, että hakijamäärätkin ovat surkeat!

Hmm... Heitäpä tähän 2 - 3 kunnon hyötyargumenttia, niin voisin paremmin ymmärtää tilanteen.

Kaiken lukemani, kuulemani, näkemäni ja kokemani perusteella sekä Savon Sanomien tämänpäiväisen uutisen perusteella olen varma, että Savonia tulee OKM:n päätöksellä saamaan musiikin koulutuksen itselleen, ja PKAMK jää nuolemaan näppejään. Miten sitten käy agrologikoulutuksen PKAMK:ssa, se jää nähtäväksi. Kuopiossa on musiikille valmiit tilat keskellä kaupunkia, vireä työyhteisö, enemmän aloituspaikkoja, maatieteellisesti hyvä sijainti ja mm. 92 000 asukkaan Kuopio tanssii ja soi...

Kansalaiskeskustelua tosiaan tarvitaan ja maakunnan etua pitäisi muistaa ajaa myös pienten eliittiryhmien puristuksissa. Pohjois-Karjala on nimittäin paljon muutakin kuin pelkkä Joensuu... Ja niin on Pohjois-Savo suhteessa Kuopioon.

Mukavaa ja antoisaa
vuoden 2012 jatkoa
Juha

11.1.2012 10:28  krista

Hei Juha, kiitos kommentista.

AMK-päätös oli vaikea, valittavana vain huonoja vaihtoehtoja.

Näen kulttuurin ja musiikin - kuten muunkin luovan alan - tulevaisuuden kasvualana. Musiikki liittyy vahvasti Pohjois-Karjalan imagoon populaarikulttuurista kansanmusiikkiin. Kyse ei ole jostain Joensuun elitistisestä kulttuuripiiristä - millaista en lainkaan tunnista. Musiikkitapahtumilla kuten Ilosaarirock, Popkatu tai Lieksan Waskiviikot on merkittävää matkailullista vaikutusta ja imagomerkitystä. Nurmes joululaulukaupunkina ja Rääkkylä Kihauksineen ajoittaisista vaikeuksista huolimatta hyötyvät myös amk:n musiikin opetuksesta.

Ja sitten meillä on paljon maakunnasta valtakunnan ja jopa kansainväliseen maineeseen ponnistaneita tekijöitä Nightwishistä alkaen. Ei niin, että nämä olisivat kaikki oppinsa saaneet amk:n musiikinkoulutuksesta, mutta aivan varmasti sillä ilmapiirillä on vaikutusta, miten maakunnassa musiikkiin suhtaudutaan ja tämä taas heijastuu esim. näihin koulutuspäätöksiin.

Koska valtakunnallisesti musiikin aloituspaikkoja tullaan karsimaan rajusti, niin jäljelle jäävät koulutusohjelmat tulevat entistä houkuttelevimmksi. Näin myös Joensuun vetovoima kasvaa. OKM itsehän ehdotti Savonian ja PKAMK:n kanssa työnjakoa niin, että musiikki nimenomaan keskitetään Pohjois-Karjalaan. Siksi en ymmärrä, miksi se muuttaisi asiassa mieltään.

PKAMK:n biotaloudenkeskus tekee hyvää työtä. Näen sen jatkossakin elinvoimaisena, koska sinne jäävät metsäpuolen ja ympäristöteknologian opiskelijat edelleen. Ehkä jotain maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman osioita voidaan siirtää näihin opintoihin siltä osin, kun ne koskevat maakuntamme vahvuutta bioenergiaa ja sen kehittämistä.

Joensuun kaupunginhallitushan päätti juuri eilen jatkaa valmisteluja seudullisen vakuussäätiön perustamisesta. Sen kautta maidontuottajat voisivat saada investointeihinsa osavakuuksia. Näin haluamme olla vahvistamassa maidontuottajien yritysmahdollisuuksia maakunnassa.

14.1.2012 17:03  Juha Suomalainen

Kiitos vastauksesta, joskin vaikuttaa hieman siltä, että olet jumiutunut vanhoihin ja ylioptimistisiin odotuksiin musiikin ja muiden kulttuurialojen kaikkivoipaisuudesta (lue esim. OKM:n raportit taiteilijoiden toimeentulosta).

Itse musiikin harrastajana, suurkuluttajana sekä alaa hyvin tuntevana olen kanssasi samaa mieltä, että musiikkitapahtumilla on tunnettuusyhteys ja -vaikutus Pohjois-Karjalaan ja päinvastoin. Siitä olen kuitenkin erimielinen, että paikallisella musiikilla olisi paljon myönteistäkin nostetta Pohjois-Karjalan imagolle. Maakuntamme imago, maine, brändi ja mielikuvat lepäävät maaseudun, Vaara-Karjalan, Pielisen ja Höytiäisen sekä metsien ja puhtaan luonnon ja vähän Simpauttajankin varassa. Myös bioenergiamaakuntana meidät tunnetaan.

Sekin pitää tässä todeta, että Nightwishin toiminnalla ja olemassaololla on tuskin paljoa ollut vaikutusta Pohjois-Karjalan musiikilliseen ilmapiiriin. Hehän korostivat alkujaankin olevansa kiteeläinen, eivät pohjoiskarjalainen yhtye. Lisäksi yhtyeen jäsenet ovat saaneet musiikkioppinsa aivan jossakin muualla kuin Joensuun liepeillä. Esimerkiksi kuopiolaisen Tarot-yhtyeen keulukuva ja Nightwishin laulaja-basisti Marco Hietala on kuopiolaisen musiikkilukion ja Oulunkylän konservatorion lahja Suomen musiikille. Holopainen ja Nevalainen ovat vahvasti kiteeläistaustaisia muusikoita ja ennen Anette Olzonin aikaa Tarja Turunen sai oppinsa Sibelius-Akatemian Kuopion toimipisteessä. Siten yhdenkään Nightwish-muusikon tausta tai elo ei taida liittyä Joensuuhun tai esim. musiikin koulutusohjelman tarjontaan.


Viestinnän aloituspaikkoja
vähennetään 60 % vuoteen
2016 mennessä

Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa ja Valtioneuvoston 15.12.2011 hyväksymässä kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 - 2016 maatilatalouden aloituspaikkoja lisätään 70:llä ja luonnonvara- ja ympäristöalan paikkoja vähennetään 61:llä. Toisin sanoen kokonaisuutta tarkasteltaessa maaseutuelinkeinojen paikkamäärä kasvaa suunnitelmissa. Toisaalta KESU ei lupaa mitään auvoisia aikoja ammattikorkeakoulujen luoville aloille. Vuoteen 2016 mennessä viestinnän koulutuksen aloituspaikkoja aiotaan vähentää 60 %:lla ja musiikissa 25 %:lla. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta katoaa 40 - 50 % aloituspaikoista. Tästä päätellen saatat jopa joutua päättämään luovia aloja koskevista lisäleikkauksista aivan lähiaikoina: eihän tässä tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaukko arvaamaan, että OKM-suunnitelmat yltävät myös Pohjois-Karjalan perukoille saakka.

Nyt kun vielä tiedämme sen, että myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu halajaa ja hamuaa Itä-Suomen amk-tasoista musiikin opetusta kokonaan itselleen, sitä suuremmalla syyllä voidaan olettaa, että musiikin koulutusohjelma ei jää Pohjois-Karjalaan. Opetusministeri Gustafsson oli vieraillut 4.11. Jyväskylässä ja oli ollut ilmeisen vaikuttunut tapahtumasta. Hän oli sanonut mm. seuraavaa: "Ilman muuta tällä käynnillä on myönteinen vaikutus, kun arvioidaan tämän musiikkikoulutuksen tarpeellisuutta. Kävi ilmi, että tällä on myös merkittävä valtakunnallinen vaikuttavuus, mikä ei ainakaan minulle ollut itsestäänselvä asia."

Tätä tietoa vasten OKM:n syksyinen esitys musiikin keskittämisestä Joensuuhun ja lakkauttamisesta Kuopiossa ja Jyväskylässä sekä maaseutuelinkeinojen lakkauttamisesta PKAMK:ssa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa oli ennenaikainen ja perustui virhearvioon: luonnonvara-alalla tarvitaan toimijoita enenevässä määrin. Onneksi uusi kehittämissuunnitelma paikkaa virheitä, ja aloituspaikkojen uusjako on mitä ilmeisintä tämän kevään aikana. Pidä siis huivista kiinni Krista!

Joulukuun 19. päivän kokouksessa olisi PKAMK:n liikelaitoksen johtokunnan kannattanut asettautua ISAT-esityksen taakse, jossa PKAMK:n ja Savonian yhteistoiminnan painovoima olisi mahdollisesti taannut musiikinopetuksen jatkumisen myös Joensuussa. Ei myöskään olisi ollut haitaksi, jos jotkut kaupungin hallituksen jäsenistä olisivat ennen 19.12. pidettyä kokousta tutustuneet OKM:n laatimaan kehittämisuunnitelmaan. KESUsta tuskin oltiin kuitenkaan tietoisia?

Perusongelmaksi PKAMK:n hallituksen ja liikelaitoksen johtokunnan välillä muodostui se, että ammattikorkeakoulun hallitus tiesi, mitä maakunnassa tapahtuu ja mitä se tarvitsee, mutta joensuulainen demari-, cityvihreä ja kokoomuslainen poliitikkopolvi ei vain nähnyt metsää puilta. Näin isoja päätöksiä varten pitäisi olla olemassa erillinen maakuntavaltuusto, koska nykyisen ylläpitäjän edustajien asiantuntemukseen ja puolueettomuuteen ei voi täysin luottaa.

Vararehtori Raimo Saarelaisen huolella valmistellut ja ISAT-yhteistyöhön perustuvat esitykset kumottiin tylysti - ja varmaankin ennakkoon valtuustoryhmissä tehdyllä suullisella sopimuksella. Onneksi Savonia piti päänsä ja siten OKM voi korjata tilanteen. Joensuun kaupungin hallitusta suuremmat ja ehkäpä viisaammatkin voimat pitävät majaansa Arkadianmäellä, ja toivottavasti maakunnan hyvinvoinnin kannalta tehdyt, mutta huonot päätökset kumotaan siellä. Tosin sellainenkin mahdollinen skenaario on ilmestynyt näköpiiriiin, että sekä musiikin, maaseutuelinkeinojen ja ympäristöteknologian koulutusohjelmat katoavat maakunnan kartalta lähivuosina. Ketä muita siitä sitten on kiittäminen kuin PKAMK:n liikelaitoksen johtokunnan jäseniä!? Jäämme siis valppaina ja huolestuneina odottamaan OKM:n päätöksiä! Eikö vain?!

Terveisin, mukavaa
tammikuun jatkoa
ja kevään odotusta
Juha


Kommentoi kirjoitusta

Kommentti:*

Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini: