Superkokouspäivän opit
Tiistai 20.12.2011 klo 1:08 - krista
Huh, huh, olipa kokouspäivä.
Se alkoi ammattikorkeakoulun johtokunnalla, jossa annettiin vastaus opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) koskien sadan aloituspaikan vähentämistä. Käytännössä vaihtoehtoja oli kaksi. Joko OKM:n esittämä leikkauslista, jossa lakkautettaisiin muotoilun ja maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmat sekä leikataan tekniikasta 40 aloituspaikkaa; tai ISAT-yhteistyössä saatu neuvottelutulos, jossa lakkautettaan muotoilun ja musiikin koulutusohjelmat sekä niinikään leikataan tekniikasta 40 aloituspaikkaa.
Varsin huonoja vaihtoehtoja molemmat. Sellaisia on viime aikoina ollut tarjolla enemmänkin. Kahdesta huonosta pitäisi yrittää valita se vähemmän huono. Äänin 8-3 päätimme mennä OKM:n mallin mukaisesti. Äänestin tätä vaihtoehtoa, sillä Joensuun ja Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta musiikki on yksi vahvuuksistamme, jota ei pidä omin toimin mennä romuttamaan.Oli oikein, että kaupunki käytti omistajan ääntään.
Päätöksen jälkipuheissa pelättiin itäsuomalaisen ammattikorkeakouluyhteistyön (ISAT) nyt romuttavan ja toisaalta amk:ssa olevan biotalouden keskuksen tulevaisuus huoletti. Uskon, että biotalouden keskusta voidaan halutessa edelleen kehittää metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusohjelmien pohjalta. Jos ISAT-yhteistyö tähän kaatuu, niin voidaan kysyä, kuinka tukevalla perustalla se on ollut. Ei yhteistyötä voi tehdä vain toisen osapuolen ehdoilla.
Opin, että neuvottelijan on syytä varmistaa selustansa ja ennen neuvotteluihin lähtöä selvittää, millaiset ovat neuvotteluvaltuudet.
**
Seuraavana oli vuorossa kaupunginhallitus. Sielläkin pääsimme äänestämään, kun Niinivaaran alakoulun purkupäätöksen yhteydessä demariryhmä teki esityksen, että purkamisen lisäksi ”Jatkossa selvitetään alueen väestörakenne ja sen kehitys mahdollista varautumista varten koulutilaratkaisujen osalta.” Varsin kryptinen lause, jota en kannattunut ja jonka ensisijaisena tarkoituksena lienee ollut poliittisten irtopisteiden keruu.
Hyväksytyksi tulleessa päätösesityksessä todettiin, että tontti kaavoitetaan muuhun tarkoitukseen. Siellä olevaa urheiluhallia ei olla purkamassa, vaan se säilyy. Eri alueiden väestöennusteita ylläpidetään jatkuvasti. Niiden perusteella palveluja suunnataan eri puolille kaupunkia tarpeen mukaan. Myös koululaisten määrää ja koulujen tarvetta päivitetään jatkuvasti, joten sikäli erillistä selvitystä ei tarvita.
Opin, että vaalien lähestyminen lisää kryptisiä muutosesityksiä.
**
Illan päätteeksi pääsin vielä valtuustoon. Illan teemana oli ruoka. Eniten puhutti kaupungin, koulutuskuntayhtymän ja sairaanhoidon kuntayhtymän välinen sopimus yhteisen ruokapalveluosakeyhtiön muodostamiseksi. Suomeksi siis keittiöratkaisut. Teknisesti valtuuston päätösvalta koski vain sopimusta, mutta käytännössä päätöksessä painoi ennenkaikkea ihmisten käsitykset siitä, miten ja missä ruokaa tulisi tehdä.
Olin kaupunginhallituksessa äänestänyt kolmen keittiön mallia vastaan. Sitten kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen olen jatkanut asiaan perehtymistä varsin perusteellisesti ja monipuolisesti. Liikkeellä on paljon väärää tietoa, ennakkoluuloja ja olettamuksia. Kansalaiset ovat aktivoituneet, mikä on hyvä asia. Valitettavasti vuoropuhelu hankkeen vastustajien ja kannattajien kesken on jäänyt vähäiseksi. Minusta päättäjänä ei vastustamiseen riitä vielä se, että kuntalaiset vastustavat asiaa. Etenkin kun asia ei ole niin mustavalkoinen.
Ruokapalveluiden konsulttiselvityksen tehnyt Merja Siltanen kertoi valtuutetuille niin keittiöratkaisun käytännön asioista kuin cook and chill -menetelmästä. Hän myös antoi hyviä vastauksia esillä olleisiin väitteisiin. Valitettavasti esitys tuli vasta siinä vaiheessa päätöksentekoa, kun valtaosa valtuutetuissa oli jo lukinnut kantansa.
Joskus käy niin, että kun kantansa on saanut muodostettua, sitä haluaa puolustaa loppuun saakka. Silloin ei halua turhia faktoja omaa totuuttaan sekoittamaan. Siksi onkin välillä nurinkurista, että päättäjät usein haluavat erilaisia asiantuntijaselvityksiä, mutta silti varsin heppoiset mutut nousevat päätöksenteon perusteeksi. Malliesimerkki kuultiin tänäänkin. Asiantuntijan puheenvuoron jälkeen saatiin kuulla joukko maallikkotodistuksia siitä, miten kaikki asiantuntijan esittämät näkemykset olivat täysin vääriä.
Valtuustossa esitettiin päätösasian palauttamista ja toisenlaisen yhteistyömallin etsimistä osakeyhtiön sijaan. Samalla myös edelleen avoinna oleviin kysymyksiin kuten kustannuksiin tai kuljetuksiin olisi voitu saada lisäselvyyttä. Palautusesitys kuitenkin kaatui äänestyksessä. Samoin esitys, jossa yhtiömalli olisi hylätty, mutta edelleen pidetty avoimena mahdollisuus yhteistyöhän kuntayhtymien kanssa. Äänestin itse noiden molempien esitysten puolesta.
Lopullinen äänestys käytiin osakeyhtiön perustamisen ja demareiden esityksen välillä, jossa hylättiin osakeyhtiömalli ja haluttiin kehittää ruokapalvelutuotantoa omana toimintana. Jälkimmäinen esitys voitti eli yhtiösopimusta ei hyväksytty ja jatkossa ruokapalveluja kehitetään kaupungin omana toimintana. Itsekin kallistuin voittaneen esityksen kannalle, sillä en pitänyt esitettyä yhtiömallia hyvänä. Osakeyhtiö veisi ruokapalvelut liian kauaksi poliittisesta päätöksenteosta, etenkin kun yhtiösopimuksessa ehdotettiin kuuden hengen hallitusta (2 hlöä per pulju), joka valittaisiin toistaiseksi.
Lisäksi valtuustosalissa taistelin edelleen pragmaattisen ja ideologisen minäni kanssa. Suurkeittiömalli naulitsee ruokatuotantomme pariksi vuosikymmeneksi keskitettyyn malliin. Silloin ei ole mahdollista tehdä sitä suurta tuotantotapamuutosta, joka perustuu hajautettuihin lähikeittiöihin. Ruotsissa ja Tanskassa ollaan menossa hajautettuihin keittiömalleihin ja puretaan suurkeittiöitä. Toisaalta, jos jatketaan nykyisenkaltaista ruokatuotantoa, niin suurkeittiöt kyllä vapauttaisivat resursseja rakenteiden ylläpidosta raaka-aineisiin ja palveluun.
Opin, että mitä vaikeampi päätös, sen avoimempaa päätöksenteon tulee olla ja sen aikaisemmin kansalaiskeskustelu täytyy aloittaa.
Muutin hieman kirjoitusta, jotta siitä saisi paremmin selvää, mikä keittiöratkaisu lopulta äänestyksen voitti.
Opin, että minun pitää kirjoitaa selkeämmin ja kello yksi yöllä ei ole paras aika sellaiseen.