Puurot ja vellit sekaisin keittiöpäätöksissä? - kh raportti

Maanantai 21.11.2011 klo 23:39 - krista

Tänään pääsin pitkästä aikaa kaupunginhallituksen kokoukseen. Reissun takia pari kokousta on jäänyt välistä, mutta onpahan varajäseneni Jussi Airaksinen päässyt paikkaamaan. Niin oudolta kun se ehkä kuullostaakin, niin huomasinpa jopa ikävöineeni kokouksia.

Esityslistan perusteella poissaoloa ei välttämättä huomannut, siellä pyöri tuttu asia: kaupungin keittiöratkaisut. Eli se sama asia, mistä olin jo kauan ennen lähtöäni ollut päättämässä. Päätöksestä oli tehty oikaisuvaatimus, jota siis tällä kertaa käsittelimme.

Oikaisuvaatimushan on tekninen väline, jolla voidaan korjata valmistelussa tapahtuneita virheitä. Tarkoitus ei ole, että itse asian suhteen tehtäisiin uudelleen poliittista arviointia. Etenkään jos mitään uutta tietoa, mikä päätöksentekoon vaikuttaisi, ei ole ilmennyt. Demarit ehdottivat oikaisuvaatimuksen hyväksymistä ja hajautettujen keittiöiden mallia. Siis sitä samaa, mitä he esittivät viimeksikin, kun asiaa käsiteltiin. Ja sitä samaa, minkä puolesta äänestin kun asia oli käsittelyssä.

Haluan politiikassa noudattaa pelisääntöjä. Siksi äänestin nyt tyhjää. Tietämättömyyden taakse olisi ollut vaikea piiloutua, sillä aloitin hallinto-oikeuden opiskelut tänä syksynä. Ja sattumoisin kunnallisoikeuden tentissä kysyttiin juuri oikaisuvaatimuksesta. Itse asiassa on jopa kyseenalaista, oliko kaupunginhallituksen edellisellä kerralla tehty päätös valituskelpoinen. Päätös kun koski valmisteluprosessia, eikä siinä tehty lopullista päätöstä asiaan liittyen.

Lopulliset päätökset keittiöratkaisusta tehdään, kun hyväksytään tai hylätään sopimus yhteisen osakeyhtiön perustamisesta ravintopalveluihin. Siinä äänestetään sitten itse asiasisällöstä ja voidaan käyttää poliittista harkintaa.

Keittiökeskustelusta on todettava, että siinä alkaa jossain määrin menemään puurot ja vellit sekaisin. En ole itse innostunut keskitetystä ratkaisusta. En kuitenkaan epäile, etteikö sekin voisi olla toimiva. Siinä on paljon hyviä puolia, kuten työpäivän ruuhkahuippujen tasaaminen, erikoisruokavalioiden tasaisen laadun turvaaminen tai mahdollisuus vähentää lisäaineita sisältävien einesten käyttöä, kun esim. lihapullat tehdään Joensuun keskuskeittiössä eikä tilata Saarioisten äideiltä.

On hyvä myös muistaa, ettei todellisuudessa valintaa tehdä kahden pahan suurkeittiön ja idyllisen ”joka yksikössä oma kokki” -mallin välillä. Jo nyt osaan keittiöistä ruoka tulee jostain kauempaa ja se joko vain tarjoillaan tai lämmitetään ja tarjoillaan päätepisteessään.

Realistista on myös epäillä, missä määrin nykymallilla jatkettaessa voidaan lisätä määrärahoja ruoan raaka-ainehankintoihin. Tätä pitäisi tehdä, että voisimme käyttää enemmän luomutuotteita, suomalaista broileria brasilialaisen sijaan tai ostaa entistä enemmän lähituottajilta. Hankinnat tehdään nytkin keskitetysti, joten se asia ei muutu. Luomun ja lähiruoan suosiminen vaatii poliittista sitoutumista asiaan. Se ei riipu keittiön koosta. Rahaa siihen on helpompi ohjata, jos sitä voidaan säästää jossain määrin muualta ruokatuotannon sisältä. Ja tähänhän suurkeittiömallilla pyritään. Siinä säästöä saadaan henkilöstökuluissa ja päästään vähemmillä laiteinvestoinneilla.

Hajautettujen keittiöiden vahvuus on pienemmässä riskissä kriisitilanteissa. Jos jotain epätavallista tapahtuu, se ei koske kerralla puolta kaupungin ruokatuotannosta. Suurkeittiöiden perustaminen sitoo ruokatuotannon ainakin pariksi vuosikymmeneksi keskitettyyn ratkaisuun. Onko se väärä valinta tilanteessa, jossa hiljaiset signaalit viittaavat hajautettujen mallien suuntaan?

Cook and chill -tuotantotapaa en pidä mörkönä. Näinhän ruoka valmistetaan miltei kaikissa ravintoloissa. Minä en ainakaan ole ravintola-annoksista valitellut, aina on maistunut. Nykyisessä keittiömallissakin kuljetellaan jonkin verran ruokaa eri paikkohin. Luultavasti keskuskeittiöitä uusittaessa cook and chill -tuotantotapa otetaan niissä käyttöön. Näin laitteita voidaan käyttää tehokkaammin, ruokakuljetuksia voidaan vähentää ja ruokailijat saavat lämpöisiä annoksia haaleiden sijaan.

Ruoka on henkilökohtainen asia. Se koskettaa meitä kaikkia ja siksi asia kiinnostaa niin laajalti kaupunkilaisia. Ruokahetkeen liittyy myös pysähtyminen ja rauhoittuminen. Keittiöratkaisuakin tulee pohtia rauhassa tutustumalla huolella sen tuoteselosteeseen.