Kommentteja kouluverkkosuunnitelmaan

Maanantai 16.8.2010 klo 23:34 - krista

Joensuun koulujen tulevaisuutta on pohdittu työryhmässä kevään ajan ja luonnos kouluverkkosuunnitelmasta valmistui kesän alussa. Suunnitelmassa on esitetty vaihtoehtoisia malleja siitä, missä tulevaisuudessa koulujen tulisi sijaita. Suunnitelma löytyy kaupungin sivuilta täältä.

Kaupunkilaisten mielipiteitä suunnitelmasta saimme kuulla tämän illan keskustelutilaisuudessa. Lukioverkosta käytiin laajaa keskustelua ja etenkin Niinivaaran koulun kohtalo huoletti. Koulumatkojen ja -tilojen turvallisuus, erityisluokkien kohtalo ja yhtenäiskoulujärjestelmä nousivat esille monissa puheenvuoroissa. (Yhtenäiskoulullahan tarkoitetaan sitä, että ei ole erikseen ala- ja yläkoulua, vaan koulu kattaa kaikki luokat ykkösestä (tai eskarista) ysiin.)

Kommentteja kouluverkkosuunnitelmaan voi antaa kaikki halukkaat esimerkisi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen koulutuspalvelukeskus@jns.fi. Palaute voi olla vapaamuotoista.

Omat kommenttini kouluverkkoluonnoksesta ovat seuraavanlaiset:

Yleistä:

- Tyhjät koulutilat jossain muualla on määrittänyt liian paljon esitettyä suunnitelmaa, eikä se tämän vuoksi ole kaikkein tarkoituksenmukaisin pedagogisesti tai maantieteellisesti.

- On hyvä, että suunnittelun lähtökohtana on elinvoimaisten kyläkoulujen säilyttäminen

Lukioverkko:

- Kaupunkialueen lukioita ei tule keskittää yhteen jättilukioon.

- Maaseutulukioiden säilyttäminen on hyvä. Samoin selkeän oppilasmäärärajan asettaminen, sillä se mahdollistaa sen, että alueen nuoret voivat itse vaikuttaa lähilukionsa kohtaloon.

Peruskoulut:

- Pienten peruskoulujen kohdalle tulisi myös asettaa selkeä oppilasmääräraja, jonka alittaminen tietyn ajan, olisi kriteeri koulun lakkauttamiselle. Näin lähiyhteisö tietäisi, milloin koulun tulevaisuus on vaakalaudalla ja voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa koulun säilymiseen.

- Noljakan alueen peruskouluverkko riippuu lukioratkaisusta. Sinänsä yläluokkien sijoittuminen Noljakkaan on perusteltua ja mahdollistaisi sen, että oppilaat voisivat kulkea kouluun pääsääntöisesti pyörällä tai jalan.

- Rantakylän alueella on paljon lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea koulunkäynnissä. Pataluodon yhtenäiskoulu (oppilasmäärä 600-700) tuntuu liian suurelta erityisesti tällä alueella. Vaihtoehtona sen toteuttamiselle olisi Rantakylän koulun säilyttäminen omana tai hallinnollisesti Rantakylän kouluun kuuluvana. Rantakylän koulun korjaustarpeen suuruus tulisi tarkistaa, sillä siinä on viime vuosina korjattu merkittävästi, mihin nähden 9,1 ME:n korjaustarve kuulostaa ylimitoitetulta. Tällöin Pataluodon koulun lisärakentamisesta voidaan luopua.

- Kaupungin itäinen alue on tulevaisuuden laajentumissuunta Penttilän, Vehkalahden, Iiksenvaaran ja Karhunmäen rakentumisen myötä ja sen oppilasennuste säilyy nykyisen tasolla. Tämän vuoksi kouluverkkoa ei ole tarvetta karsia kovinkaan suuresti. Niinivaaran koulu toimii hyvänä puskurina alueen muille kouluille. Niinivaaran koulun yhteydessä on kaupungin parhaat liikuntamahdollisuudet: tekonurmi, juuri korjattu liikuntahalli, laajat latuverkostot ja luistelukentät.

- Tuupovaaran alueella tulisi selvittää Koveron alueen oppilasennustetta tarkemmin. Kylään on viime vuosina muuttanut paljon lapsiperheitä eikä syntyvyyteen perustuva oppilasmääräennuste anna todellista kuvaa oppilasmäärän kehityksestä. Mikäli oppilasmäärä pysyy vähintäänkin nykyisellä tasolla on Koveron koulun säilyttäminen perustelua. Koveron kylä on ehdottamasti yksi kaupungin elinvoimaisista kylistä. Koulun säilyminen on merkittävä tekijän sen elinvoiman säilymisessä.