Äänet on annettu – mitä sitten tapahtuu?
Vaalit on käyty ja tulokset selvillä. Seuraavaksi jaetaan valta osallistujien kesken. Tämä tapahtuu kahdella tasolla: 1) puolueet jakavat jaossa olevat paikat keskenään, 2) puolueen sisällä jaetaan saadut paikat omien kesken.
Puolueiden paikkajako pohjautuu tietenkin puolueiden kannatukseen. Paikkaneuvottelut alkavat huomenna. Perinteiseen tapaan suurin valtuustoryhmä kutsuu muut ryhmät paikalle neuvotteluun. Ja kutsu on käynyt. Kutsun mukana tuli taulukkokin siitä, miten paikat jakautuisivat d’Hondtin suhteellisella laskutavalla.
Sillä jos paikoista pitäisi äänestää siinä vaiheessa, kun valtuusto tai kaupunginhallitus paikat täyttää, niin se tapahtuisi samalla d’Hondtin suhteellisella vaalitavalla kuin kunnallisvaalitkin toteutetaan. Äänestyksen sijaan pyritään pääsemään neuvottelutulokseen, sillä äänestys on varsin aikaa vievä. Tai ainakin sillä aina pelotellaan niin kovasti, että kaikki ovat oppineet sen, että mieluummin sovitaan kuin jätetään homma äänestyksen varaan.
Suhteellisen vaalitavan tulosta käytetään neuvottelujen pohjalla. Siitä näkee, mitä kukakin saa, jos muuten ei sopua saada. Paikkajako olisi kuitenkin melko tyly pelkästään sitä noudattamalla esim. Joensuussa Vasemmisto ja KD eivät saisi yhtään paikkaa mihinkään lautakuntaan. Tämän vuoksi paikoista on syytä neuvotella, sillä taulukko ei suoraan heijasta äänestäjien tahtoa.
Lisäksi on neuvoteltava puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien jakautuminen. Jos neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, niin eri ryhmät menevät kimppaan, jotta he saavat yhdessä enemmän paikkoja ja jakavat nämä sitten keskenään. Elleivät ole jo menneet ennen neuvotteluihin tuloa, kuten viime kerralla Kokoomus ja Perussuomalaiset tekivät. Esim. viiden valtuutetun osuudella, saa aina yhden paikan 11-jäsenisestä toimielimestä.
Meillä lautakunnat/kaupunginhallitus ovat 11-jäsenisiä, osa johtokunnista 9- ja osa 7-jäsenisiä, jaostot ovat 5-jäsenisiä. Näiden lisäksi on myös suuri joukko yhtiöiden hallituksia, joissa joensuulaisilla on vaihteleva määrä edustajia.
* *
Puolueen sisällä paikat voidaan periaatteessa jakaa ihan miten lystetään ja niihin voidaan valita kuka tahansa. Eri puolueilla on omat kriteerit siihen, miten paikat jaetaan. Käytännössä paikkajaossa vaikuttaa esim. äänimäärä, kokemus, aktiivisuus puolueen toiminnassa ja osaaminen.
Joensuun Vihreät ovat sopineet, että paikat jaetaan niiden kesken, jotka olivat ehdokkaina. Paikkajaossa huomioidaan ehdokkaan saama äänimäärä; osaaminen ja motivaatio siinä aihepiirissä, mitä kyseinen toimielin käsittelee; aktiivisuus vaalityössä.
Joillain valinnat puolueen edustajista tekee kunnallisjärjestö, joillain valtuustoryhmä ja joillain joku muu porukka. Myös sukupuolella on väliä, sillä tasa-arvolain mukaan kaikissa toimielimissä pitää olla vähintään 40% molempia sukupuolia edustettuna.
Puolueen sisäinen paikkajako voi joskus olla aika raastavaakin, sillä yleensä halukkaita on enemmän kuin paikkoja ja tietyt paikat ovat halutumpia kuin toiset. Valtataistelua voidaan käydä niin kaupungin eri puolilta olevien paikallisyhdistysten välillä kuin valtuustoryhmän sisäisten poliittisten fraktioiden kesken.
Meillä vihreillä on onnistuttu paikat jakamaan melko lailla sovussa niinä vuosina, kun itse olen ollut mukana. Tarvittaessa paikoista on äänestetty, ja silloin äänivalta on ollut kaikilla ehdolla olleilla.