Puhe soten valinnanvapaudesta ja maakuntauudistuksesta

Arvoisa puhemies,

 

Suomeen tarvitaan sote-uudistus. Siitä olemme kaikki samaa mieltä.

 

Olemme myös olleet kaikki yksimielisiä uudistukselle asetetuista tavoitteista:

  • terveyserojen kaventaminen,
  • hoiva- ja hoitoketjujen sujuvoituminen ja
  • kustannusten kasvun hillintä.

 

Nyt meillä on kuitenkin käsittelyssä malli, joka ei toteuta näitä tavoitteita. Jokainen niistä on talloutunut poliittisen lehmänkaupan jalkoihin, kun keskusta ja kokoomus koplasivat yhteen laajan valinnanvapauksen ja maakunnat.

 

Hallitus perustelee uudistusta sillä, että jotain pitää saada tehdyksi. Ei kannata tehdä huonoa uudistusta vain tekemisen vuoksi. Kannattaa tehdä uudistus, joka aidosti edistää tavoitteita, ei sellaista joka luo uusia ongelmia.

 

Arvoisa puhemies,

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat kuntaa laajemman järjestäjän. Vihreiden mielestä tähän sopivat maakunnat. Mutta niiden määrän tulisi olla sellainen, että maakunnat voivat huolehtia sote-paveluista täysimääräisesti.

 

Nyt esitetyssä mallissa on kahden luokan maakuntia, niitä jotka tarjoavat laajat sote-palvelut mukaan lukien vaativammat leikkaukset ja laaja-alainen ympärivuorokautinen päivystys. Ja niitä, jotka eivät saa tätä tehdä.

 

Maakuntien pitää myös olla aidosti itsehallinnollisia verotusoikeudella.

 

Esimerkiksi kotimaakunnassani  Pohjois-Karjalassa on tehty hyvää työtä integroimalla sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perus- ja erikoistasonhoito yhteen Siun Soteen. Vastaava työ on tehty muun muassa Eksotessa sekä Päijät-Hämeessä ja Kainuussa.

 

Näillä malleilla on päästy kiinni sote-uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin. Mutta nyt hallituksen sotemalli hajottaa nämä toimivat mallit, kun sen sijaan voisimme rakentaa soten näistä saatujen hyvien kokemusten pohjalle.

 

Arvoisa puhemies,

 

Nyt esitetty laaja valinnanvapauslaki on se palikka, joka on sotemallin suurin ongelma.

 

Se johtaa palvelutuotannon pirstaloitumiseen. Sillä vaikka järjestäjien määrä vähenee, niin tuottajien määrä kasvaa. Tavoite kokonaisvaltaisesta hoidosta ja sujuvasta palveluketjuista ei siten toteudu.

 

Jatkossa hallituksen kaavailemista yksityisistä sote-keskuksista ei saa sosiaalipalveluita – vain neuvontaa –  eikä juurikaan erikoissairaanhoitoa. Näitä tarvitseva asiakas lähetetään maakunnan sote-keskukseen tai liikelaitokseen. Pompottelu paikasta toiseen jatkuu.

 

Pirstaleiset palvelut johtavat kustannusten karkaamiseen. Tavoite kustannusten hillitsemisestä ei siis toteudu. Mikään yksittäinen toimija ei ota vastuuta kokonaisuudesta ja halu osaoptimointiin kasvaa.

 

Esitetty rahoitusmalli kannustaa ylihoitamaan perusterveitä nuhapotilaita ja sysäämään moniongelmaiset potilaat – ja samalla kustannukset – maakunnan vastuulle.

 

Arvoisa puhemies,

 

Asiantuntijat ovatkin vedonneet eduskuntaan, jotta me tekisimme nyt esitettyyn malliin riittävät korjaukset.

 

Vihreät haluavat korjata mallia, jotta nyt ei tehdä peruuttamattomia virheitä. Jos näitä korjauksia ei tehdä, niin malli on syytä kaataa ja rakentaa porukalla parempi. Se ei tarkoita alusta aloittamista, paljon on jo valmiina.

 

Valinnanvapauden markkinamalli sekä tilaajan ja tuottajan jäykkä erottaminen ovat kaikkein kriittisimmät epäkohdat, jotka esityksestä tulisi poistaa.

 

Lisäksi malli tarvitsee korjauksia niin, että

  • maakunnan kykyä ohjata palvelutuotantoa ja -verkkoa parannetaan,
  • poistetaan kannusteet siirtää potilaita toisen vastuulle,
  • varmistetaan integraation toteutuminen sekä
  • vahvistetaan maakunnan kykyä kontrolloida kustannuksia.

 

Yksityisten käyttöä palvelutuotannossa voidaan laajentaa nykyisestä, mutta se on tehtävä hallitusti ja maakunnan ohjauksessa.

 

Haluan myös muistuttaa siitä, että tälle lakipaketille annetaan käsittelyrauha. Tätä jättiläisuudistusta ei pidä ajaa pikavauhdilla läpi eduskunnasta, ei vaikka huoli maakuntavaaleista kuinka painaisi päälle. Valiokuntien on saatava käsitellä esitystä rauhassa ja kuulla asiantuntijoita.

 

Arvoisa puhemies,

 

Soten ongelmista on puhuttu paljon. Vähemmän on puhuttu siitä, että maakuntauudistus on romuttamassa Suomen ympäristönsuojelua. 

 

Hallitus on kaikessa hiljaisuudessa tehnyt merkittävän linjauksen: valtion ympäristöviranomaisilta viedään valitusoikeus ja yleisen edun valvonta.

 

Maakuntauudistuksen yhteydessä luodaan valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto Luova, johon yhdistetään nykyisten AVI:en ja ELY:jen toiminta. Toisin kuin nykyään, jatkossa valtion ympäristöviranomaiselle ei olisi mahdollisuutta valittaa lupapäätöksistä.

 

Kun nyt kansalaiset voivat luottaa siihen, että valtio huolehtii ympäristön tilasta, jatkossa kansalaisten pitäisi tehdä tämä itse.

 

Kukaan ei siis vahtisi, että lupapäätöksiä tehtäessä yleinen etu toteutuu eikä ympäristö jää muiden intressien jalkoihin. Luonto ei voi puolustaa itseään, siksi sen edun valvonta on annettu viranomaiselle. Muutoksenhaku on hyvin toiminut perälauta, jota viranomaiset ovat käyttäneet harkitusti ja joka on taannut sen, että ympäristönäkökulma huomioidaan jo etukäteisneuvotteluissa.

 

Viranomaispäätösten lainmukaisuuden valvonta on oikeusvaltion perusta. Perustuslain mukaan valtiolla on velvoite turvata jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön. Yleisen edun valvontaa ei saa ulkoistaa viranomaisilta kansalaisille ja kansalaisjärjestöille.

 

Ei olekaan ihme, että valitusoikeuden rajaamisen ovat tyrmänneet niin korkein hallinto-oikeus, ympäristöoikeuden asiantuntijat kuin ympäristöjärjestöt ja ely-keskukset.

 

Myöskään Vihreät eivät hyväksy Luovan valitusoikeuden rajausta. Tämä tulisi Eduskunnan korjata lain käsittelyssä.

 

Puhe on pidetty eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa maakuntauudistuksesta ja sote-palveluiden valinnanvapaudesta 14.3.2018